Open Knowledge Finland kokosi tietoja eduskunnassa vierailevista henkilöistä noin vuoden ajalta. Kerätty data antaa ensimmäisen kerran näkymän virallisten kanavien ulkopuolella tapahtuvan lobbauksen mittasuhteisiin. Samalla se näyttää, miksi Suomessa lobbaukseen tarvitaan uudet pelisäännöt.

Eduskunnan portaita kuljetaan tiuhaan tahtiin. Päärakennuksessa ja Pikkuparlamentissa järjestetään monenlaisia tapaamisia. Valiokuntien sekä erilaisten työryhmien tapaamisissa valmistellaan päätöksiä ja poliittisia linjauksia. Tämän lisäksi kansanedustajat sekä puolueen henkilökunta tapaavat myös pienemmällä porukalla erilaisia sidosryhmiä kuten järjestöjä ja yrityksiä kuullakseen, mitä näillä on erilaisiin päätöksiin sanottavana. .

Eduskunta ylläpitää listaa rakennuksessa vierailleista henkilöistä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan nämä tiedot ovat julkisia. Tästä huolimatta eduskunta alkoi myöhemmin poistaa tietoja päivittäin. Open Knowledge Finland onnistui kuitenkin keräämään eduskunnan vierailijatietoja noin vuoden ajalta ja muutti ne sähköiseen muotoon niiden läpinäkymisen. Kootut tiedot kattavat 11 kuukauden pituisen, ajanjakson, joka alkaa toukokuusta 2016 ja päättyy huhtikuuhun 2017.

Tietokannassa on merkittäviä puutteita ja virheitä. Siitä puuttuvat eduskunnan ulkopuolella tapahtuneet tapaamiset, joissa merkittävä osa lobbaamisesta tapahtuu. Lisäksi osaa sovituista tapaamisista ei järjestetty mutta niistä kuitenkin jäi merkintä tietokantaan. Tietokantaa voi kuitenkin tarkastella suuremmassa mittakaavassa ja näin saada yleiskuva eturyhmien toiminnasta eduskunnassa.

 

Nykyiset järjestelyt eduskunnan läpinäkyvyydestä ovat riittämättömiä

Toisin kuin useissa muissa Euroopan maissa, Suomessa järjestäytyneen edunvalvonnan toimintaa ei ohjata lailla. Lisäksi keinoja edunvalvonnan seuraamiseen tai mittakaavan arviointiin on tarjolla vähän.

Eduskunta on sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus tietää, keitä lakien valmistelussa kuullaan. Tätä periaatetta seuraten tiedot siitä ketä asiantuntijoita valiokunnissa kuunnellaan on tehty julkiseksi. Valiokunnat ovat osa eduskunnan toimintaa, jossa lakien ja muiden päätösten viimeistely tapahtuu. Usein myös poliitikot itse nostavat esille valiokunnan kuulemiset esimerkkinä siitä, kuinka eduskunnan toiminnan avoimuus on jo varmistettu.

“Ne joilla on ihan oikeasti asiaa [eduskuntaan] ja joiden on tärkeä tulla ihmisten tietoon, ne tulevat ihmisten tietoon. Jokaikinen valiokunnassa kävijä kirjataan mietintöön. Mietinnössä näkyy jokaikisen nimi. Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.” – Mauri Pekkarinen

Eduskunnan vierailijarekisteri kuitenkin näyttää kuinka riittämätön valiokuntien toiminnan avoimuuteen pohjaava järjestely on. Kootuissa vierailijatiedoissa näkyvät juuri päättäjien valiokuntien ulkopuoliset tapaamiset. Tietokannasta käy ilmi, että suurin osa asiantuntijoiden ja eturyhmien kuulemisesta tapahtuu pimennossa, läpinäkyvyyden varmistavan järjestelmän ulkopuolella.

Vuonna 2014, viimeisimpänä vuonna josta tilastoja on,valiokunnissa kuultiin 6601 asiantuntijaa ja eturyhmää. Muut vierailut päättäjien luo, joita eduskunta ei julkista, olivat kuitenkin huomattavasti yleisempiä. Vuoden sisällä kansanedustajien sekä heidän avustajiensa luo tehtiin noin 14 400 vierailua. Vaikka osa vierailijarekisterien sisältämistä käynnistä on yksityisiä luonteeltaan, on kuitenkin selvää että vaikutustyön painopiste on valiokuntien ulkopuolella.

Keitä eduskunnassa käy?

Eduskunnan vierailijatiedot eivät sisältönsä puolesta kerro vierailijoista muuta kuin heidän nimensä. Ymmärtääksemme paremmin, ketkä eduskunnassa käyvät, otimme vierailijatiedoista otoksen, johon kuului tutkimusjakson aikana noin 500 (tarkalleen ottaen 492) eniten eduskunnassa käynyttä henkilöä. Nämä henkilöt vierailivat rakennuksessa vähintään kuusi kertaa aineistomme kattaman 11 kuukauden aikana. Käytimme julkisia lähteitä selvittääksemme, mitä organisaatiota nämä henkilötedustavat ja luokittelimme heidän sen mukaan esimerkiksi julkishallinnon tai ammattiliittojen edustajiksi. 

Eduskunnan vierailijatiedot eivät sisältönsä puolesta kerro vierailijoista muuta kuin heidän nimensä. Ymmärtääksemme paremmin, ketkä eduskunnassa käyvät, otimme vierailijatiedoista otoksen, johon kuului tutkimusjakson aikana noin 500 (tarkalleen ottaen 492) eniten eduskunnassa käynyttä henkilöä. Nämä henkilöt vierailivat rakennuksessa vähintään kuusi kertaa aineistomme kattaman 11 kuukauden aikana. Käytimme julkisia lähteitä selvittääksemme, mitä organisaatiota nämä henkilötedustavat ja luokittelimme heidän sen mukaan esimerkiksi julkishallinnon tai ammattiliittojen edustajiksi.

Otoksesta saa käsityksen siitä, minkä sektorien edustajat ahkerimmin eduskunnassa vierailevat. Siten otoksen perusteella voidaan myös päätellä, keitä eduskunnassa halutaan kuulla ja keillä on riittävästi resursseja lähettää paikalle oma edustaja – siis eri toimijoiden välisiä voimasuhteita. Eniten eduskunnassa käyneiden otos kattaa yhteensä noin 4 600 vierailua.

Eniten eduskunnassa käyvin keskuudessa, noin 40% vierailuista liittyi julkishallinnon tai puolueiden edustajiin. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi ministeriöiden, kuntien sekä puolueiden nuorisojärjestöjen edustajat. Valtion ulkopuolisista toimijoista elinkeinoelämän edustajia kuullaan eniten. Myös kansalaisjärjestöt eli yhdistykset, jotka eivät keskity omien jäsentensä intresseihin, vierailevat eduskunnassa usein – jopa useammin kuin ammattiliittojen edustajat. Muiden eturyhmien kuten opiskelijoiden tai potilaiden asioita ajavien järjestöjen vierailut erottuvat myös selvästi aineistosta.

Elinkeinoelämä pääsee helpoiten hallituspuolueiden puheille

Parhaimmillaan päätöksentekijät kuuntelevat tasapuolisesti eri eturyhmiä. Käytännössä eri puolueet kuulevat tiettyjä ryhmiä muita useammin. Säännönmukaisuudet tapaamisissa kertovat siitä, keitä sekä puolueen tai yksittäisen kansanedustajan linjoja tai päätöksiä valmisteltaessa kuullaan. Puolueiden ja erilaisten ryhmien välisistä yhteyksiä saa suuntaa antavaa tietoa aikaisemmin mainitun 500 henkilön otoksen perusteella.

 

Erityisen tärkeitä ovat vierailut hallituspuolueiden edustajien luona, sillä heidän sanansa on poliittisessa päätöksenteossa painavin. Huomattavaa on, että SDP:n edustajat vastaanottivat eduskunnassa selvästi enemmän vieraita kuin Perussuomalaisten, vaikka Perussuomalaiset oli otoksen ajanjaksona hallitusvastuussa. Aineisto päättyy huhtikuuhun 2017, ennen Perussuomalaisen puolueen jakaantumista.

Otoksen mukaan elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset pääsevät hallituspuolueiden puheille selvästi muita helpommin. Kolme neljästä elinkeinoelämän järjestöjen vierailuista suuntaa hallituksen puheille, ja yrityksistä noin kaksi kolmasosaa. Lähelle näitä lukuja pääsevät vain viestintätoimistojen sekä koulutuksen ja tutkimuksen edustajat. Muut eturyhmät saavat tyytyä asioimaan ennemmin opposition kuin hallituspuolueiden edustajien kanssa.

Etenkin Perussuomalaisten isännöimistä vierailuista merkittävä osa, noin puolet, on yritysmaailman ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajien kanssa. Vastaavasti ammattiliittojen tapaamiset kohdistuvat odotetusti yleisimmin SDP:hen. Otoksessamme noin puolet tämän kategorian tapaamisista oli SDP:n kanssa. Kansalaisjärjestöt käyvät useimmin tapaamassa Keskustaa, mutta muiden hallituspuolueiden luo on vähemmän asiaa.

Yllä olevassa visualisaatiossa mainitsemme joitakin organisaatioita, joiden työntekijät ovat käyneet eduskunnassa usein. Nämä organisaatiot näkyvät tietokannassa vähintään kymmenen vierailun verran. Mainitsemme nimeltä vain sellaiset organisaatiot, jonka vierailut olemme voineet varmistaa kysymällä organisaatioiden edustajilta itseltään.

Eduskunnan vaikutusvaltaisimmat isännät ja emännät

Osa eduskunnan tapaamisista on yksityisiä luonteeltaan. Aineistosta käy kuitenkin ilmi, että suurin osa eduskunnassa tapahtuvista vierailuista ei ole yksityiskäyntejä. Vierailujen ammattimaisuus ja poliittinen tärkeys näkyy myös siitä, kuka talossa on vierailijaa vastassa.

Kansanedustajien ja avustajien välillä on suuria eroja siinä, kuinka usein he osallistuvat tapaamisiin vierailijoiden kanssa. Useimmiten tapaamisia isännöivien listassa näkyy paljon tunnettuja nimiä, ministereitä sekä pidemmän ajan kansanedustajia sekä heidän avustajiaan. Vierailujen jakautuminen tällä tavoin voikin kertoa myös paljon siitä, kuka puolueen sisällä on vaikutusvaltaisessa asemassa ja siten mukana päätöksenteossa.

Tiedoista näkyy myös, että valtaosa edustajista ottaa sidosryhmiä vastaan eduskunnassa hyvin harvoin. Yhteensä 56 kansanedustajaa näyttää olleen isäntänä tai emäntänä tapaamiselle vähemmän kuin kerran kuussa. Eduskunnan vakiovieraita, vähintään kuusi kertaa aineistossamme esiintyviä henkilöitä, on tavannut 159 kansanedustajaa.

Puolueiden välillä on eroja sen suhteen, kuinka laajasti tai keskittyneesti heidän edustajansa osallistuvat tapaamisiin. Perussuomalaisten kohdalla kuusi kansanedustajaa on vastuussa yli puolesta kaikista edustajien ja avustajien tapaamisista. Kokoomuksen kohdalla vastaava luku 12 ja Keskustalla 19.

Myös näitä tietoja on tulkittava varoen. On nimittäin mahdollista, että eduskunnassa useampi kansanedustaja osallistuu tapaamiseen, mutta vain yksi heistä on merkitty tapaamisen järjestäjäksi.

Vierailijatietojen sijaan tarvitaan selkeä rekisteri lobbauksesta

OKFI on työskennellyt vierailijatietojen julkisuuden puolesta ja pyrkii varmistamaan, että järjestön keräämän tietokannan sisältämät tiedot ovat toimittajien käytettävissä. Käytössä olevan aineiston sisältö on kuitenkin vain jäävuoren huippu kaikista kansanedustajien yhteydenpidosta eturyhmien kanssa. Listassa eivät esimerkiksi näy eduskunnan ulkopuoliset tapaamiset, joita on oletettavasti paljon. Vierailijarekisterin rajattu sisältö tekee myös sen tulkitsemisen hankalaksi.

Eduskunnan vierailuja koskeva data näyttää tarpeen sille, että suomalaisesta järjestäytyneestä edunvalvonnasta tehtäisiin avoimempaa. Nykyinen valiokuntien kuulemisten julkistamiseen nojaava järjestely on riittämätön, sillä suuri määrä edunvalvonnasta eduskunnassa tapahtuu valiokuntien ulkopuolella. Elinkeinoelämän vahvat yhteydet hallituspuolueisiin sekä niiden vahva läsnäolo eduskunnassa kertoo siitä, ettei erilaisten eturyhmien kuuleminen tapahdu eduskunnassa tasapuolisesti.

Nykyistä reilumpi päätöksenteko ja kattavampi politiikkaan osallistuminen edellyttää laajoja muutoksia. Tärkeä lähtökohta on luoda keinot sille, että vaikuttamistyö tapahtuu avoimemmalla tavalla, niin että se on kansalaisten ja julkisen keskustelun seurattavissa.

Lobbauksessa ei itsessään ole välttämättä mitään tuomittavaa. Se kuitenkin toimii yhteisen edun nimissä varmimmin silloin, kun se tehdään avoimesti ja yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Siksi OKFI ja Avoin ministeriö ovat yhdessä käynnistämässä kansalaisaloitetta, joka tähtää eduskunnan toimintatapojen parantamiseen. Aloite luo yhteisen järjestelmän, jonka kautta kansanedustajat voivat julkistaa tapaamisensa sidosryhmien kanssa, jolloin kansalaisille olisi selvää ketkä vaikuttavat kaikkia koskeviin päätöksiin. Myös sinä voit osallistua aloitteeseen täällä.

Data ja visualisaatiot: Georgia Panagiotidou, Juuso Parkkinen. Teksti: Aleksi Knuutila.